Fanikulttuuri, mitä se on? Monilla tulee varmaan ensimmäisenä mieleen stereotyyppisesti pop-tähden keikan eturivissä kiljuvat ja pomppivat tytöt, mutta todellisuudessa se on aivan jotain muuta. Päästäkseni tämän ilmiön ytimeen päätin haastatella kahta kaveriani, jotka ovat olleet osana tätä kulttuuria jo useamman vuoden..
Linnun haastattelu
Ensimmäisenä haastattelin ystävääni Linnua, heti hänen huoneeseen astuessa silmät kiinnittyvät oikean seinän vallanneeseen kuva kollaasiin, jonka rakentamiseen Linnun mukaan on mennyt vuosia ja mukavasti rahaa. ”Vielä pitäis lisää tilata, saisinkohan loputkin seinät täyteen?” Linnu naurahtaa minulle.

Fanituksen hinta
Useamman vuoden Blind Channel fanitus on tuonut mukanaan ylä- sekä alamäkiä. Ensimmäisen kerran Linnu näki bändin livenä vasta vajaa vuosi sitten, ensimmäisillä festivaaleillaan heinäkuussa. Linnu sanookin tämän olleen paras muistonsa fanituksen ajoilta, jonka uskon täysin. Linnun kanssa tutustuimme vasta kahdeksannella luokalla, jolloin Linnua kiusattiin hyvin vakavasti fanituksestaan. En edes saanut tietää Linnun olevan Blind Channelin fani ennen yhdeksännettä luokkaa, jolloin Linnu uskalsi minulle fanituksestaan kertoa. Luultavasti peläten, että olisin jollakin tavalla alkanut haukkumaan kyseistä bändiä. Kiusaaminen piinasi häntä koko yläasteen ajan, niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Koulu ei siihen juurikaan ottanut kantaa. Yhdeksännen luokan jälkeen Linnu oli onnensa kukkuloilla, kun tiesi että luokat ja ihmiset vaihtuvat lukioon mennessä.

”Todellakin vaikuttaa, se antaa turvallisen paikan johon mennä kun on vaikeaa”
Linnu vastaa kun kysyn häneltä vaikuttaako fanitus mielenterveyteen. Linnu myös kertoo Blind Channelin ja monen muun artistin pelastaneen hänet vaikeina aikoina.
Päätelmiä
Haastattelun jälkeen jäimme vielä keskustelemaan hetkeksi Linnun kanssa, joka vahvisti uskoani siihen, että he jotka uskaltavat fanittaa piittaamatta muiden mielipiteistä ovat vahvempia kuin monet uskovatkaan.

Musiikkia maailmalta
Kuten moni muukin meistä, Olivia on suuri Euroviisu fani. Kysymysten välissä juttelimme useampaan kertaan tämän vuoden viisuista ja sen osallistujista. Itselleen tärkeän bändin Olivia löysikin Euroviisuista, 2023 Sloveniaa edustanut Joker Out herätti heti hänessä kiinnostusta, ja hän onkin siten käynyt muutamalla heidän keikallaan Suomessa. Fanitus on myös tarttunut Olivian pikkusiskoon joka on ollut keikoilla mukana. ”Toivoisin että pääsisin matkustamaan ja näkemään ne siellä (Sloveniassa) livenä” Olivia vastaa kun kysyn hänen toiveistaan fanituksen suhteen. Uuden tuttavuuden G-Dragonin Olivia löysi korealaisen draama sarjan, Squid Gamen kautta, joka on avartanut hänen musiikkimakuaan aivan uuteen maanosaan. Olivia kertookin tämän kyseisen artistin olevan hänen idolinsa, erityisesti musiikintekijän taitojensa takia.

”Tietysti, oon saanut sen kautta kavereita”
Olivia vastaa kun kysyn vaikuttaako fanitus mielenterveyteen.
Pohdintaa
Kuvauksien jälkeen keskustelimme viisuista ja lähdin tiedostaen sen, kuinka kiitollinen olen siitä miten musiikki tuo ihmisiä yhteen.

Mitä fanitus siis on?
Fanikulttuuriin kuuluu siis paljon muuta kuin vain keikoilla kiljumista. Se luo elämänpituisia ystävyyksiä, antaa rohkeutta ja piristää pimeinäkin päivinä. Fanikulttuuri on muuttunut paljon vuosien varrella, mutta tavalla tai toisella se on aina ollut osa yhteisöjä. Sanoisin siis fanikulttuurin olevan tärkeä osa tämänhetkistä yhteiskuntaa ja tukevan nuorten mielenterveyttä tavalla jota moni ei ehkä ymmärrä. Valitettavasti fanitukseen liittyvä kiusaaminen on myös lisääntynyt vuosien varrella, eivätkä kaikki ota sitä tosissaan, joka lisää myös paljon nuorten epävarmuutta ja pelkoa olla oma itsensä..
Fanikulttuuri on kokoajan muuttuva ilmiö joka herättää paljon mielipiteitä, mutta sen ajankohtaisuudesta emme voi kiistellä.
Kuvat: Iina-Maija Pellikka
Videon ohjaus, editointi ja kuvaus: Iina-Maija Pellikka
Artikkeli: Iina-Maija Pellikka