GIF Cycler Embedded GIF

Elokuvateatteri työpaikkana

Elokuvateattereiden kasvu

Elokuvateatterit ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaamme jo yli sadan vuoden ajan. Suomen ensimmäinen varsinainen elokuvateatteri KINO avasi ovensa vuonna 1923 ja lopetti toimintansa vuonna 1929. Nykyään Suomessa on lähes 200 elokuvateatteria. Vuonna 2022 niitä oli 179.

Nykyään elokuvateatterit ovat hyvin digitaalisia eikä elokuvan pyörimiseen tarvitse filmi kelojen pyörittämistä tai muutakaan fyysistä tekemistä kuin painaa nappia tai ajastaa elokuvan lähdön. Kun digitaaliset suoratoisto muodot tulivat käyttöön, elokuvien hankkiminen ja katsominen onnistui helposti kotioloissa. Ennen, jos halusi katsoa elokuvan kotonaan, se piti ostaa tai käydä läheisestä vuokraamosta hakemassa elokuva, jonka halusi nähdä.

Elokuvateatteri Star

Työskentely elokuvateatterissa

Elokuvateatterissa työskentely on pitkälti asiakaspalvelua modernien laitteiden ansiosta. Työvuorot ulottuvat pääasiassa iltoihin sekä viikonloppuihin. Joten jos kaverit työskentelevät tavanomaisessa työssä, jossa vuorot sijoittuvat arkipäivän aamuille, yhteisen vapaa-ajan löytäminen on hieman hankalaa.

Kävin haastattelemassa Oulussa Elokuvateatteri Starissa työntekijää Aleksi Nykyriä työskentelystä ja mietteistä elokuvateattereita ja elokuvia kohtaan. Haastattelussa hän kertoo työn olevan todella mukavaa, kun pääsee näkemään paljon erilaisia ihmisiä ja elokuvat ovat olleet aina jonkinlainen intohimo hänelle. Työ sisältää paljon seisomista mm. siivotessa ja päästäessä ihmisiä saleihin. Nykyri on muutaman viime vuoden aikana opetellut käyttämään työhön liittyviä laitteita ja servereitä, joilla elokuvat saadaan näkymään valkokankaalle. ”Ehkä se on lopuksi yllättänyt, että kuinka simppeliä niiden käyttö on.” Vaikka elokuvateatterit ovat olleet modernisoituja yllättävän pitkään, niistä on monenlaisia olettamuksia, kuten projektorihuoneessa laitteiston valvominen ja elokuvien katsomista useita kertoja läpi.

Kuvat: Caroliina Tennivaara
Videon ohjaus, editointi ja kuvaus: Caroliina Tennivaara
Artikkeli: Caroliina Tennivaara

  • Yhteisöllisen pelaamisen rakentajat

    Lan-tapahtumat ovat olleet suosiossa jo useita vuosia. Nykyään tapahtumat ovat niin suuria, että niiden järjestämiseen tarvitaan useampi sata vapaaehtoista järjestäjää. Lanit tapahtumana Lan-tapahtumat keräävät ympäri Suomen pelaajia yhteen…

  • Tatu Auvinen – Oululainen media-alan osaaja

    Tatu on Oululainen nuori, jolla on laaja kokemus eri media-alan osa-alueista, olipa kyseessä ääni, kuva tai visuaalinen suunnittelu, Tatu osaa sen. Monitaituri Tatu Tatulla on taitoa vähän joka…

  • Nosework

    Tein näyttötyöni nosework nimiestä koiraharrastuksesta. Haastattelin työhöni Tiia Lyytistä.  Noseworkin päämääränä koiralle on etsiä ja merkata määrättyä hajua. Ohjaajan täytyy siis seurata koiran eleitä mahdollista merkkaamista varten ja ohjata…

  • Jonna Taikatie – Unelmatyönsä luova rakentaja Ylivieskasta

    Ylivieskassa asuva Jonna Taikatie on nimensä veroinen. Hän kulkee taianomaista polkuaan, jota luovuus valaisee. Vuosien tauon jälkeen elämään palannut taide ei ole Jonnalle vain ilmaisun väline, vaan syvästi…

  • Göreme Höyhtyä

    Göreme-ravintoloiden tarina alkaa Marmarisista Hasim Cevirel työskenteli hotellien ja ravintoloiden parissa Marmarisissa, Turkissa, kunnes muutti Suomeen vuonna 1992. Kolmen opiskeluvuoden jälkeen hän siirtyi ravintola-alan yrittäjäksi juuri sopivaan aikaan…